KIRJOITTAJASTA


K U K A ?

Olen 30-vuotias suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelija, jolle itsensä kuvailu on aina ollut vaikeaa. Elän vähemmän lukevan aviomiehen, pieru- ja eläinkirjoista innostuneen nelivuotiaan sekä juuri lukemaan opettelevan seitsemänvuotiaan kanssa. Portaiden alla kuorsaa myös kymmenenvuotias amerikanbulldoggi, joka hakeutuu aina kainaloon, kun joku lukee kirjaa.

M I T Ä ?

Proosaa ja lyriikkaa, uutuuksia ja klassikoita. Tänä vuonna olen yrittänyt tarkoituksella hypätä oman mukavuusalueeni ulkopuolelle lukemalla muun muassa dekkareita ja sarjakuvia. Luen huomattavasti enemmän kotimaista kirjallisuutta kuin käännöskirjallisuutta, joten tässäkin on parantamisen varaa.

M I S S Ä ?

Kirja kulkee aina mukanani. Eniten nautin niistä hetkistä, kun voin maata kotona lattialla tai saaressa laiturilla lukemassa. Tänä vuonna olen opetellut kuuntelemaan myös äänikirjoja, jotta voin nauttia kirjallisuudesta myös kotitöitä tehdessäni ja autoillessani.

M I L L O I N ?

Herätyskelloni soi joka aamu 5.30, jotta ehdin juoda kahvit ja lukea hetken kirjaa ennen muun perheen heräämistä. Luen kirjaa pitkin päivää, usein vähän kerrallaan, mutta eniten nautin siitä, kun saan tuntikausiksi upota kiehtovan teoksen maailmaan.

M I K S I ?

"Kirja, niin tietysti, kirja jättää jälkiä. Ihmiset tulevat ja menevät, puheet haihtuvat unohduksiin, opetukset hautautuvat alati uusien asioiden alle, me kuolemme. Kuolemme. Niin, me kuolemme. Mutta kirjat - ne jäävät." (psykiatrian professori Yrjö Alanen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti